2006Edellinen artikkeli 2007Seuraava artikkeli

Eurooppalainen maisemayleissopimus

Piikkiön Huttalan linnavuoren laelta avautuu upea näköala ympäröivään maisemaan. Kuva: Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto.
Eurooppalainen maisemayleissopimus allekirjoitettiin Firenzessä lokakuussa 2000. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa hyväksymässä sopimuksen pääperiaatteita. Sopimus on pantu toimeen kansallisin keinoin ja kunkin maan omaan toimintaympäristöön sovittaen. Suomessa sopimus ja siihen liittyvä laki ovat olleet voimassa 1.4.2006 alkaen. Maisemasopimuksen valmistelusta ja suunnittelusta Suomessa on vastannut ympäristöministeriö.

Sopimuksessa maisemalla tarkoitetaan aluetta sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät ja jonka ominaisuudet ovat luonnon ja/ tai ihmisen toiminnan ja vuorovaikutuksen tulosta. Määritelmä korostaa maiseman inhimillistä puolta. Ympäristön muuttuminen maisemaksi tapahtuu ihmisten havainnoista ja se on tulos ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta interaktiosta. Maisema syntyy katsojien silmissä, mielissä ja sydämissä saaden merkityksen muistimme ja mielleyhtymiemme kautta. Maisema sisältää aina kertomuksen ja kykymme ymmärtää ja tulkita sen sisältämiä viestejä riippuu siitä, miten hyvin tunnemme ne kulttuurit ja yhteisöt, jotka ovat aikojen kuluessa muokanneet maisemaa. Maisema merkitsee eri asioita eri ihmisille.  

Kulttuurimaisemassa ihmisen vaikutus on havaittavissa ja näkyvissä. Vaikutus voi olla luonteeltaan ja kestoltaan vaihtelevaa. Euroopassa puhtaasti luonnonmaisemia on äärimmäisen vähän, sillä käytännössä ihmisen vaikutus on läpäissyt kaikki maisemat. Luonnonsuojelualueetkin säilyvät luonnontilaisena vain ihmisen luoman erityislainsäädännön ja määräysten turvin. Maisema on historiallisen prosessin tulos, jossa yhdistyy menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Suomi 100 -merkkivuoden aikana voimme kokea yhteisöllisyyttä juuri maisemien kautta.  

Muinaismuistolakia, maankäyttö- ja rakennuslakia, luonnonsuojelulakia sekä maa- ja metsätalouden säädöksiä voidaan käyttää apuna maiseman vaalimis- ja suojelutyössä. Näillä voidaan kuitenkin säilyttää vain osa-alueita maisemasta. Suomessa maisemalla ei ole suojanaan omaa lakia – maisemakokonaisuuksien säilyttäminen mahdollistuu yleisen suojelutahdon kautta.

Suomenlinnan maailmanperintökohteeseen kuuluu erilaisia maisematiloja – tässä näkymä merelle huoltoliikenteen lauttarannasta. Kuva: Satu Mikkonen-Hirvonen, Museovirasto.

Sopimus korostaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksia maiseman käsittelyssä ja hoidossa ja sen vuoksi maisemasopimuksen tulisi saada enemmän näkyvyyttä ja painoarvoa. Mikäli maiseman merkitys osana identiteettiämme tiedostetaan, syntyy halu osallistua ja vaikuttaa maiseman kehitykseen. Demokraattinen mahdollisuus olla mukana asiantuntijoiden ja asukkaiden välisessä dialogissa ja näkemysten vaihdossa lisää maiseman monimuotoisuuden arvostamista ja ymmärtämistä.  

Eurooppalainen maisemayleissopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka koskee vain ja ainoastaan maisemaa. Allekirjoittaneet maat sitoutuvat toteuttamaan politiikkaa, jonka tavoitteena on ennakoida maiseman muutoksia ja hoitaa hyvän suunnittelun avulla erilaisia maisemia kestävällä tavalla. Maisemapolitiikan perusta muodostuu maisemien tunnistamiseen, kuvailuun ja arviointiin. Päätöksenteossa maisemaulottuvuus tulee huomioida niin yleisellä kuin sektoritasollakin.

Sopimuksen innovatiivisena lähtökohtana on, että sen pyrkimykset soveltuvat kaikkiin Euroopan maisemiin. Maisemasopimuksen demokraattinen lähestymistapa koskee myös tavallista arkimaisemaa ja jopa maisemaa, jota voidaan pitää pilattuna tai vaurioituneena. Näin erilaiset maisema-alueet luonnehtivat Euroopan rikasta ja koko ajan muuttuvaa maisemaperintöä.  

Maisemasopimus painottaa maiseman merkitystä ihmisten hyvinvoinnille ja sillä on keskeinen merkitys identiteetin luojana ja kulttuurin ylläpitäjänä. Maiseman kehitys jatkuu lineaarisesti pysähtymättä millekään aikatasolle. Muutokseen sopeutumisessa on tärkeää tuntea maiseman historia ja rakenne, jotta maisemaa muuttavat toimenpiteet kohdentuisivat oikealla tavalla. Hoidon avulla pyritään hallitsemaan muutosta niin, että maisemaa voidaan säilyttää tai parantaa.

Lähteet:

Mikkonen-Hirvonen, Satu ja Tiitinen, Teija 2009: Maisema syntyy katsojan silmissä ja sydämessä – kirjoitus Turun Sanomissa 1.4.2009

www.ym.fi


EUROOPPALAINEN MAISEMAYLEISSOPIMUS

http://www.finlex.fi/fi/sopimu...    


Kommentit

Lisää kommentti

Nimi on pakollinen tieto.
Sähköposti on pakollinen tieto.
Kommentti on pakollinen tieto.