2000Edellinen artikkeli 2001Seuraava artikkeli

Itämeren ensimmäisen vedenalaisen puiston tarina – Kronprins Gustav Adolf

Hylyn jyhkeät kaaret suhteutettuna sukeltajan kokoon kuvaavat hyvin linjalaivan jäännösten kokoa. Ennen uppoamistaan Kronprins Gustav Adolf syttyi palamaan ja sen ruutivarasto räjähti, siksi laivan rakenteet ovat rikkoutuneet ja hylky lepää merenpohjaa vasten. Pohjoisissa vesistöissä hylyt säilyvät hyvin ja ovat hieno arkistoaineisto purjelaivojen menneistä ajoista. Kuva: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.
Vuonna 2000 Helsinki oli yksi Euroopan yhdeksästä kulttuurikaupungista. Juhlavuoden kunniaksi Museoviraston Suomen merimuseo tuotti Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön kanssa ”Kadonneet laivat” -näyttelyn Helsingin Kaapelitehtaalle. Elämyksiä painottava näyttely tarjosi myös mahdollisuuden sukeltaa Helsingin edustalle vuonna 1788 uponneelle Kronprins Gustav Adolfin hylylle, jonne oli avattu vedenalainen puisto. Vedenalaisen puiston ideana on esitellä hylkyä meren pohjalla.

Kronprins Gustav Adolfilla sukeltaja pääsi seuraamaan vedenalaista kulttuuripolkua, jonka varrella oli 13 informaatiotaulua kertomassa hylyn tarinasta ja yksityiskohdista. Lisäksi tarjolla oli mm. alusten kiinnityspoijut, sukeltajan kartta, esite järjestyssääntöineen sekä monikieliset verkkosivut. Vedenalaisten puistojen ideaan kuuluu kohteen esittely myös ei-sukeltavalle yleisölle esim. perinteisen näyttelyn, kirjojen, esitteiden ja videoiden muodossa. Hylkypuistot ovat maailmalla suosittuja ja idea toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa Itämeren vesillä. Suomessakin sukeltajat olivat innostuneita Kronprins Gustav Adolfin hylyn ”de luxe” vedenalaisesta puistosta.

Kronprins Gustav Adolf oli Ruotsin kuningas Kustaa III:n linjalaiva, joka osallistui vuonna 1788 Kustaa III:n Venäjää vastaan suunnattuun sotaretkeen. Aluksen partioidessa Helsingin vesillä venäläiset yllättivät sen ja pakomatkalla alus ajoi ennen tuntemattomalle matalikolle. Pian venäläiset valtasivat aluksen, ottivat miehistön vangeiksi ja sytyttivät linjalaivan palamaan. Useita tunteja kestäneen tulipalon jälkeen alus räjähti ja lähti ajelehtimaan upoten lopulta. Kohtalokasta karikkoa ruvettiin myöhemmin kutsumaan Gustav Adolfin matalikoksi ja nimi on yhä edelleen käytössä merikartoilla.

Hylyn keskellä on myös suurikokoinen, raudasta valmistettu ankkuri. Kuvaaja: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.

Hylky löytyi vuonna 1995 kun Merivoimien tutkimuslaitos teki viistokaikuluotaimella merenpohjan tutkimuksia Helsingin edustalla. Gustav Adolfin matalikon eteläpuolella viistokaiku rekisteröi suuren hylyn hahmon noin 20 metrin syvyydestä. Kiinnostavasta löydöstä ilmoitettiin Museovirastolle, jonka meriarkeologisissa kenttätutkimuksissa hylky identifioitiin Kronprins Gustav Adolfiksi. Hylyn tutkimuksia tukivat monet eri tahot mm. Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin Satama. Vapaaehtoisina sukeltavina yhteistyökumppaneina toimivat mm. Suomenlahden merivartioston sukeltajat, sukellusseura H2O:n ja Helsingin Urheilusukeltajat ry:n sukeltajat sekä merimuseota avustaneen Teredo Navalis-yhdistyksen sukeltajat.

Hylkypuiston yllä on suurikokoinen, merenpohjaan ankkuroitu poiju, aluksen turvallista kiinnittämistä varten. Paikka on altis tuulille ja sukeltamista on rajoitettu kovalla tuulella. Kuva: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.

Kronprins Gustav Adolfin hylky sijaitsee Harmajan majakasta noin 3, 5 merimailia etelä-lounaaseen. Aluksen jäänteet makaavat 18–20 metrin syvyydessä osittain levinneenä noin 100 m x 100 m alueelle. Hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä, erilaisista rakenteellisista osista sekä tykeistä, tykinkuulista, ankkureista ja muista irtoesineistä. Tykkejä hylystä on löydetty kaikkiaan 71. Kolme niistä on nostettu, konservoitu ja tutkittu. Hylky on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.

Vuosien varrella Kronprins Gustav Adolf hylkypuistoa on kunnostettu ja päivitetty yhdessä puiston käyttäjien – sukeltajien – kanssa. Vuonna 2016 puistoa uusittiin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa ja puisto avattiin yhtenä Helsingin kaupungin ulkoilupaikkana nimellä ”Helsingin hylkypuisto – Kronprins Gustav Adolf”. Hylkypuistoon on vapaa pääsy. Nykyään hylyn tarinaan voi tutustua myös Suomen merimuseossa merikeskus Vellamossa Kotkassa, jossa on esillä hylystä nostettuja esineitä. Hylkyyn voi sukeltaa myös virtuaalisesti videon avulla, jossa oppaana toimii puiston kummi näyttelijä Ville Haapasalo.

Itämeren ensimmäisestä hylkypuistosta inspiraatiota ovat saaneet mm. Metsähallituksen vedenalaiset luontopolut, Hangon poijutetut hylkykohteet sekä muutamat muihin Itämeren alueen maihin avatut hylkypuistot. Lisäksi hylkypuisto on innoittanut erilaisia laajempia sukellusturismiin liittyneitä hankkeita ja se on ollut yhtenä esimerkkinä useissa opinnäytetöissä aina Yhdysvaltoja myöten. Tällä hetkellä Kronprins Gustav Adolf on mukana yhtenä kohteena EU-rahoitteisessa BALTACAR-hankkeessa.

Itämeren alueen erilaiset nykyiset ja suunnitteilla olevat hylkypuistot auttavat ymmärtämään Itämeren maailmanlaajuisesti merkittävän potentiaalin ainutlaatuisena ”vedenalaisena ulkomuseona”, jossa on säilynyt tuhansia erilaisia hylkyjä. 

Hylkypuistossa on opastein ja infokyltein varustettu reitti. Se huolletaan vuosittain. Puiston siivouksessa tiskiharjakin on hyvä työkalu! Kuva: Jesse Jokinen, BALTACAR-hanke, Museovirasto.

Lähteet:

Tikkanen, Sallamaria 2000: Linjalaiva Kronprins Gustav Adolf – 1788 haaksirikkoutunut ruotsalainen sotalaiva. Nautica Fennica 2000. Suomen merimuseo. The Maritime Museum of Finland. Annual Report 2000. Toim. Malinen, Ismo, Pelanne, Marja, Kaukiainen, Yrjö ja Rosenius, Henrik. Helsinki.  

Helsingin hylkypuisto Kronprins Gustav Adolf

Kommentit

Lisää kommentti

Nimi on pakollinen tieto.
Sähköposti on pakollinen tieto.
Kommentti on pakollinen tieto.