1953Edellinen artikkeli 1955Seuraava artikkeli

Kansatieteellisiä filmejä ja kuvallista dokumentointia

Kuvakaappaus Eero Naskalin ja Mauri Frontin kansatieteellisestä filmistä Nahkiainen vuodelta 1986.
Kansatieteellisten filmien tekeminen alkoi Suomessa jo 1910-luvulla. 1920-luvulla perustettiin Kansatieteellinen filmi-yhtiö, mutta sen toiminta hiipui sodan jälkeen. 1950-luvulla filmien tekeminen alkoi uudestaan ja nyt Kansallismuseo oli aktiivisesti mukana tilaamassa ja tekemässä filmauksia muiden muassa Suomi-Filmin kanssa. Filmauksia ja filmidokumentointia tehtiin ajoittain myöhemminkin, ja uudestaan niiden tuotanto lisääntyi 1980-luvulla, kun Kansatieteen osasto tuotti filmejä muun muassa puurakentamisesta. Osa filmeistä on digitoitu ja avattu verkkoon Youtube- ja Vimeo-kanavilla.

Ensimmäinen suomalainen kansatieteellinen elokuva, Arktisia matkakuvia valmistui 1917. Sen asiantuntijana ja kuvaajana toimi Sakari Pälsi Koillis-Siperian tutkimusmatkallaan. 1930-luvun lopulla dokumentaaristen elokuvien tekeminen lisääntyi, kun kuvaustoiminta keskittyi vuonna 1936 perustetulle Oy Kansatieteelliselle Filmille. Pääosakkaina siinä olivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Muinaismuistoyhdistys. Kuvaustoiminta hiipui sodan jälkeen, kunnes alkoi uudestaan 1950-luvulla. Tuolloin Kansallismuseo oli jo selvemmin mukana tilaamassa filmauksia mm. Suomi-Filmiltä. Esimerkiksi vuonna 1956 Kansatieteen osasto tilasi filmikäsikirjoitukset Helsingin torikaupasta sekä puun käytöstä kansanomaisessa taloudessa.

Varsinaisten filmituotantojen lisäksi Muinaistieteellisen toimikunnan henkilökunta dokumentoi valokuvaamisen lisäksi myös filmaamalla erityisesti kansatieteellisiä aiheita 1950-luvulta lähtien. Osa kuvauksista tehtiin yhteistyössä muiden kanssa. Esimerkiksi Osmo Vuoristo kuvasi kaksi viiden minuutin 8 millimetrin filmiä Sodankylän Sompiossa (ennen 1959 toteutettua allasta) ja vuonna 1965 Sven-Erik Krooks kuvasi Vöyrillä kahden minuutin 8 mm filmin Johanna Nygårdista punomassa nauhaa. Filmit kuuluvat Kansatieteen kuvakokoelmiin ja niiden digitointi olisi erittäin tärkeää.

1980- ja 1990-luvuilla Kansatieteen osasto teki useita kansatieteellisiä filmejä, joiden käsikirjoittajana toimi Eero Naskali. Ohjauksesta vastasi Mauri Front. Alkuperäiset filmit digitoitiin 2016 ja avattiin Kuvakokoelmien Youtube- ja Vimeo-sivuilla.

Digitoiduista ja verkkoon avatuista filmeistä vanhin on vuonna 1980 valmistunut Puukko. Siinä puukkomestari Kustaa Lammi valmistaa perinteisen kauhavalaisen koristepuukon. Muita aiheita olivat Vaskenvalajat, Nahkiainen, Savipotti, Jouhisiimaa ja hamppuköyttä, Silakkamarkkinat ja Hirsirakennus. Aiemmin Kuvakokoelmat lainasi näistä VHS- ja DVD-kasetteja, joten filmit olivat monelle tuttuja. Digitoinnin ja verkkoon avaamisen jälkeen ne ovat nyt vapaasti kenen tahansa katsottavissa.

Kokoelmiin kuuluu myös paljon yksityisten tuottamaa filmimateriaalia, erityisesti kaitafilmejä. Yksi kiinnostavimmista on tuntemattoman kuvaajan vuonna 1936 tekemä Helsingfors – Finland. Kuvaaja taltioi kaitafilmille Helsingin kauppatorin hyörinää ja höyrylaiva S/s Arcturuksen matkan Helsingistä Iso-Britannian Hulliin. Keskellä muuten mustavalkoista filmiä on kolmen minuutin väriotos Kauppatorin vilinästä. Filmi digitoitiin yhteystyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa. Kyse on todennäköisesti vanhimmasta Suomessa kuvatusta värifilmistä ja myös se on katsottavissa Kuvakokoelmien Youtube- ja Vimeo -palveluista.

Kirjallisuus:

Hilkka Vallisaari, Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa. Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen tutkimuksia 11. Helsinki 1984.

Visa Immonen, Tutkimuksen ja hallinnon ristiaallokossa. Muinaistieteellinen toimikunta 1917–1972. Museoviraston julkaisuja 3. Museovirasto 2016.

Kommentit

Lisää kommentti

Nimi on pakollinen tieto.
Sähköposti on pakollinen tieto.
Kommentti on pakollinen tieto.