1918Seuraava artikkeli

Kirkkonummi Vitträsk – maamme ensimmäisen kalliomaalauksen löytyminen

Hvitträskin kalliomaalaus kuvattuna vuonna 2001. Kuva Ismo Luukkonen. Museovirasto. Arkeologian kuvakokoelma AKF128112.
Suomen kalliomaalausten löytöhistoria on poikkeuksellisen komea: ilmoituksen ensimmäisestä kalliomaalauksesta teki kansallissäveltäjämme Jean Sibelius 25.1.1911. Museoviraston arkistossa on säilynyt pieni paperilappu, johon lyijykynällä on ruotsiksi kirjattu tiedot Sibeliuksen puhelimitse tekemästä ilmoituksesta. Sibelius on kertonut, että kalliossa lähellä taitelija Oscar Parviaisen huvilaa on vanha piirros (ruotsiksi inskrift) ja että Parviainen voi tarvittaessa opastaa paikalle ja että hänet tavoittaa puhelimitse.

Vitträskin ympäristö oli 1900-luvun alussa taiteilijoiden suosimaa lomanviettoaluetta. Kalliomaalauksesta vain puolen kilometrin päässä on arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarisen Hvitträskin huvila. Sibelius on vieraillut taiteilijatuttaviensa luona ja hänelle on kävelyretkillä esitelty lähikalliossa olevaa erikoista kuviota, jonka hän on tunnistanut vanhaksi, muinaiseksi ja ilmoittanut siitä Muinaistieteelliselle toimikunnalle Kansallismuseoon.

Aarne Europaeus esittelee Kirkkonummen Vitträskin kalliomaalausta vuonna 1922. Museovirasto, Historian kuvakokoelma: HK19640318:3.

Kansallismuseossa ilmoituksen arveltiin koskevan kalliopiirrosta, jollaisia tunnettiin maamme lähialueilta. Vaikka Kansallismuseosta ei ole Vitträskiin linnuntietä matkaa kuin 22 km, niin kesti kuusi vuotta ennen kuin arkeologi, muinaistieteellisen toimikunnan amanuenssi Aarne Europaeus (myöhemmin Äyräpää) tarkasti kohteen ja totesi sen olevan Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen.

Aivan uuden muinaisjäännöstyypin löytyminen maastamme innoitti Europaeuksen julkaisemaan tieteellisen artikkelin Vitträskin kalliomaalauksesta jo samana vuonna (Suomen Museo 1917). Hän ilmoitti kirjeitse kalliomaalauslöydöstä myös heti ruotsalaiselle kalliotaiteen tutkija Gustaf Hallströmille. Samalla hän kysyi neuvoja, miten jäkälää voi turvallisesti poistaa kalliomaalauksen kohdalta.

Vitträskin kalliomaalauskuviot ovat Båstadsberg-nimisen kallion punertavassa ja hyvin tasaisessa graniittiseinämässä. Kallio kohoaa järvestä jyrkkinä, porrasmaisina penkereinä. Maalauskuviot ovat toisen penkereen yläpuolella olevassa hieman sisäänpäin viistossa kallioseinämässä. Kohde on nykyisin vaikeasti saavutettavissa lähellä olevan uuden omakotitaloasutuksen ja lähempänä kalliota olevan jyrkän rinteen johdosta. Maalauskallion edessä on pieni tasanne, josta on hyvä tarkastella kuvioita. Maalauskuviot ovat noin 16 metrin korkeudella järven pinnasta. Kuvioista tunnetuin ja parhaiten näkyvin on seinämän vasemmassa reunassa oleva suorakaiteen muotoinen noin 52 x 40 cm kooltaan oleva geometrinen, verkkomainen kuvio. Sen viereinen, samantyyppinen kuvio on säilynyt vain osittain ja muut kolme ylempänä seinämässä olevaa ovat katkelmallisia ja hyvin vaikeasti havaittavia. Kuviot sijoittuvat kallioseinämässä noin viiden metrin pituiselle alueelle.

Hvitträskin kalliomaalaus kuvattuna vuonna 2001. Kuva Ismo Luukkonen. Museovirasto. Arkeologian kuvakokoelma AKF128117.

Vitträskin kalliomaalaus eroaa maamme muista kalliomaalauksista, joissa on yleisimmin ihmis-, hirvi ja venekuvioita. Suomesta geometrisiä tai verkkomaisia kuvioita on löydetty Mäntyharjun Haukkavuoren ja Puumalan Lieviskän Vetotaipaleen kalliomaalauksista. Vitträskin maalauskuvioita muistuttavia kuvioita on löydetty Norjan Altan, Bardalin sekä Hellin kalliopiirroksista.

Koska Vitträskin kalliomaalaus on tehty edessä olevalta tasanteelta maalaten, sen ajoittaminen ei ole mahdollista kivikautisten asuinpaikkojen ajoituksessa yleisesti käytetyn rannansiirtymiskronologian avulla.

Suurin osa maamme kalliomaalauksista on kampakeraamiselta ajalta, ajanjaksolta 5000–3200 eKr. Nuorimmat maalaukset ajoittuvat vuoden 1500 eKr. vaiheille. Myös Europaeus ajoitti Vitträskin kalliomaalauksen Kirkkonummen alueen kivikautisten asuinpaikkojen ja kalliopiirroksissa esiintyvien kuvioiden vastineiden ajoitusten perusteella kivikaudelle.

Kirjallisuus:

Europaeus, A. 1917, Kalliomaalaus Vitträskin rannalla Kirkkonummella. Suomen Museo 1917, s. 45–51.

Hallström, G. 1952. Hällmålningen i Kyrkslätts socken, Finland. Arkeologiska forsningar och fynd: studier utgivna med anledning av H.M. Konung Gustaf VI Adolfs sjuttioårsdag 11.11.1952, s. 397–409. Stockholm.

Kivikäs, P. 1995. Kalliomaalaukset – muinainen kuva-arkisto. Jyväskylä,s. 41–43.

Kivikäs, P. 1997. Kalliomaalausten kuvamaailma. Jyväskylä, s. 50–53.

Kivikäs, P. 2005. Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Jyväskylä, s. 166–167.

Lahelma, A. 2008. Touch of Red. Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings. Iskos 15, s. 28–29, 35–36, 224.

Taskinen, H. 2000. Hällkonsten I Finland – forskningshistoria och dokumentation. Ristad och Målad. Aspekter på nordisk bergkonst. Vammala, s. 20.

Kommentit

Lisää kommentti

Nimi on pakollinen tieto.
Sähköposti on pakollinen tieto.
Kommentti on pakollinen tieto.