2013Edellinen artikkeli 2014Seuraava artikkeli

Tavoitteena yhtenäiset käytännöt – arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet

Kesällä kenttätöissä. Inkoon Kärrängenin viikinkiaikaisen röykkiön kaivaus käynnissä. Kuva: Sirkka-Liisa Seppälä 2006, Museovirasto.
Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa arkeologisten kenttätutkimusten käytäntöjä, jotta kenttätöiden ja niiden tulosten vertailu ja laadun arviointi olisi mahdollisimman helppoa. Laatuohjeista vastaa Museovirasto ja ne on laadittu yhteistyössä arkeologian alan toimijoiden kanssa. Ohjeita päivitetään käyttäjiltä ja sidosryhmiä edustavalta seurantaryhmältä saadun palautteen perusteella. Laatuohjeet on julkaistu Museoviraston verkkosivuilla suomeksi ja ruotsiksi. Arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja niissä kuvataan myös kenttätyön osapuolien keskinäisiä rooleja, tehtäviä ja vastuita. Kenttätöiden tekijöiden ja viranomaisten lisäksi tärkeimpiin toimijoihin kuuluvat maankäyttö- ja rakentamishankkeita toteuttavat ja kenttätöitä tilaavat julkiset ja yksityiset tahot

Kenttätöissä tutkitaan yhteistä kulttuuriperintöämme

Kevät 2013 oli merkittävä suomalaisessa arkeologiassa, sillä silloin otettiin käyttöön Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet. Ohjeita oli valmisteltu vuosia ja niiden tavoitteena oli luoda alalle yhteiset käytännöt, joita kaikki toimijat sitoutuisivat noudattamaan.  

Arkeologisia kenttätöitä tehdään sekä maalla että veden alla. Tavallisimpia kenttätöitä ovat inventoinnit, joissa kartoitetaan tietyn alueen arkeologisia kohteita. Suurelle yleisölle tutumpia taas ovat kaivaukset, joissa arkeologisia jäännöksiä tutkitaan erilaisia kajoavilla menetelmillä. Kenttätöiden havainnot, löydöt ja tulokset muodostavat arkeologisen tutkimusten ja menneisyyttämme koskevien tulkintojen perustan.  

Arkeologinen kulttuuriperintö on ainutlaatuista ja korvaamatonta lähdeaineistoa menneisyydestämme. Kaiken arkeologisen kenttätyön on noudatettava alan tutkimuseettisiä periaatteita, vastata työlle asetettuja tavoitteita sekä tuottaa olennaista ja luotettavaa tietoa tutkittavasta kohteesta. Arkeologisen kenttätyön arviointia ja seurantaa on pidetty tarpeellisena muun muassa eurooppalaista arkeologista kulttuuriperintöä koskevassa Maltan eli Vallettan sopimuksessa.

Laatutyö kuuluu kaikille

Kenttätöiden koskevien ohjeiden valmistelu aloitettiin Museovirastossa jo 2008. Valmisteluvaiheessa järjestettiin useita seminaareja ja työtapaamisia ja perustettiin verkkosivusto ja keskustelufoorumi. Laatuohjeita oli myös mahdollista kommentoida luonnosvaiheessa. Ensimmäinen versio tuli voimaan keväällä 2013, jonka jälkeen ohjeita on päivitetty 2014 ja 2016.  

Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeiden määrittelyssä on pyritty tunnistamaan olennaiset arkeologista toimintaa ohjaavat tekijät ja kehittämistä vaativat asiat. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet ottavat laatuohjeet huomioon omassa toiminnassaan. Laatutyön avulla on määritelty asiat, jotka Museovirasto tutkimuslupien myöntäjänä ja kenttätyön arvioijana edellyttää. Viime kädessä vastuu arkeologisten kenttätöiden yhteisten pelisääntöjen luomisesta ja noudattamisesta on kaikilla alan toimijoilla. 

Kommentit

Lisää kommentti

Nimi on pakollinen tieto.
Sähköposti on pakollinen tieto.
Kommentti on pakollinen tieto.