2009Edellinen artikkeli 2011Seuraava artikkeli

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt – RKY2009

Jylhämän voimalaitos Vaalassa. Oulujoki Oy:n valtakunnallista sähköntuotantoa varten Oulujoen ja Emäjoen vesireitille rakentamat voimalaitos- ja asuntoalueet ovat laajuudeltaan, rakennustaiteeltaan ja -tekniikaltaan yksi merkittävimmistä jälleenrakennuskauden hankkeista. Valtaosan niistä suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto, (218196:1).
Valtioneuvosto teki joulun 2009 alla tärkeän päätöksen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (RKY). Pääministeri Matti Vanhasen johtama hallitus päätti ympäristöministeri Jan Vapaavuoren esityksestä, että koska Museoviraston koko maan kattava inventointi oli toteutettu yhteistyössä kuntien ja maakuntien asiantuntijoiden kanssa lain vaatimalla tavalla, tulisi inventoinnissa olevien kohteiden kulttuuriympäristöarvot ottaa lähtökohtina huomioon kaikessa näitä alueita koskevassa maankäytön suunnittelussa vuoden 2010 alusta alkaen.

Mitä inventointi kertoo

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on inventointi, jossa on yli 1200 kohdetta. Ne on valittu eri puolilta maata mahdollisimman monipuolisesti kuvaamaan maan rakennetun ympäristön kehitystä Ruotsin kuningaskunnan, Venäjän keisarikunnan sekä itsenäisen tasavallan aikana. Arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Arvioinnista vastaa Museovirasto kulttuuriperinnön ja -ympäristön asiantuntijaviranomaisena. 

Miksi inventointi laadittiin

Kunnat ja maakunnat velvoitettiin vuodesta 2000 voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) vastaamaan alueensa rakentamisesta ja kaavoittamisesta. Kaavoituksessa pitää huomioida alueellisten tarpeiden lisäksi myös koko maata koskevat maankäytön tarpeet. Valtakunnallista yhteisymmärrystä ja yhteensovittamista vaativat esimerkiksi liikenneverkon ja energiahuollon kehittäminen sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön arvojen säilyttäminen. Laissa näitä tarpeita kutsutaan valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi (VAT), ja ne kuntien ja maakuntien pitää huomioida ja sovittaa yhteen kaavoja laatiessaan. Siksi RKY-inventointi, jota valtakunnalliset tavoitteet koskevat, vaati valtioneuvoston päätöksen. 

Imatrankosken kulttuuriympäristö. Valtionhotelli valmistui 1903 Kruununpuistoon ja jo runsas matkailu lisääntyi 1870 Riihimäki-Pietari rautatieyhteyden ja Saimaan kanavaliikenteen alettua. Kuva: Tuomas Vitikainen (WikiLovesMonuments CC BY-SA 4.0).

Kuka inventointia käyttää

Inventointi on verkkosivujen kautta kaikkien luettavissa ja hyödynnettävissä, mutta viranomaistyössä nämä kohteet huomioidaan lupia myönnettäessä ja kaavoja laadittaessa. Kohteita tulee säilyttää ja kehittää niin, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Kaavoitukseen osallistuvat viranomaisten lisäksi kohteiden asianosaiset, osalliset, jonka ansiosta kaava valmistuessaan on laajan vuorovaikutuksen tulos. 

Miten inventointi laadittiin

Uusimpien alueellisten inventointien sekä tieteellisten tutkimusten perusteella toteutettu RKY-inventointi nojaa lukuisiin maastokäynteihin eri puolella Suomea sekä yhteistyöhön paikallisten asiantuntijoiden, erityisesti maakuntamuseoiden, kanssa. Museovirasto lähetti vuosina 2003–2005 lausuntopyynnön inventoinnin luonnoksesta kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille. Lausuntojen perusteella virasto viimeisteli ja tarkisti kohdevalikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita, poisti kohteita, tarkisti nimi- ja tekstitietoja sekä muutti kohteiden rajauksia. Keväällä 2008 pyydettiin vielä ensimmäisen lausuntokierroksen perusteella oleellisesti muutetuista kohteista uudet lausunnot maakuntaliitoilta ja kunnilta.

Olavinlinna, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisema. Keskiaikainen Olavinlinna kuuluu historiallisesti, maisemallisesti ja rakennustaiteellisesti Suomen merkittävimpiin historiallisiin muistomerkkeihin. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto, 217939:89.

Mistä inventointi löytyy

Inventointi ja sitä koskevat ohje- ja tausta-aineistot sekä tärkeimmät verkkosivulinkit on julkaistu osoitteessa www.rky.fi . Kohteita voi hakea kartalta tai paikan sekä eri elementtien, ympäristön nykyluonteen tai kohdenimen mukaan. Verkkosivuston kautta voi antaa palautetta kohdeteksteistä ja koko palvelusta. Informationen om objekten är på svenska för svenskspråkiga eller tvåspråkiga kommuner. Saamelaisten kotiseutualueen kohteet on julkaistu saamenkielellä. Inventointiin pohjautuvan kirjan Linnoista lähiöihin. Rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Onko inventointi valmis

Rakennettu ympäristö ja näkemys sen arvoista muuttuu kun tieto karttuu. Näin ollen valtakunnallinen inventointi ei koskaan ole lopullisesti valmis, vaan se pitää tarkistaa ja ajantasaistaa. Valtaosa Suomen rakennetusta ympäristöstä on hyvinvointivaltion rakentamisen ajalta 1900-luvun jälkipuolelta. Tuolloin rakennettiin koko maahan koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen, toimeentulon ja vapaa-ajan ympäristöt. Nämä ympäristöt tulee huomioida, kun 1.1.2010 käyttöön otettu valtakunnallisesti merkittävien kohteiden inventointi tarkistetaan seuraavan kerran. 

Kommentit

Lisää kommentti

Nimi on pakollinen tieto.
Sähköposti on pakollinen tieto.
Kommentti on pakollinen tieto.