Järvenpään kirkon seinät ovat hierrettyä betonia. Arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1968. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Itsenäisyyden ajan kirkkorakennuksista tehtiin ensimmäiset suojelupäätökset vuosina 2003–2004. Ne perustuivat Museoviraston Kirkkohallitukselle tekemiin esityksiin. Suojelupäätöksen saaneiden joukossa on yhtä lailla pohjoismaisen klassismin hienopiirteisiä kokonaisuuksia, valoisaa ja linjakasta funkista, jälleenrakennuskauden lämmintunnelmaisia rakennuksia kuin 1960-luvun betoniluomuksiakin.
Kirkoille on asetettu vuosikymmenten saatossa erilaisia arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia, mutta myös toiminnallisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita. Jokaiseen kirkkorakennukseen on ladattu suuria odotuksia ja arkipäivän rakentamisesta poikkeavia tavoitteita. Pyhän tunnelma saadaan eri aikoina aikaan erilaisin keinoin. Se voi syntyä yhtä lailla kohoavasta tilasta, voimakkaista väripinnoista, valon vaikutuksesta tai materiaalien herkkyydestä. Suojellut kirkot säilyttävät konkreettisen tiedon näistä moninaisista ratkaisuista ja pyhyyden tulkinnoista.
Vuoden 1917 jälkeen rakennetuista kirkoista valikoidut kohteet haluttiin nostaa esiin esimerkkeinä ajanjakson moni-ilmeisestä kirkollisesta arkkitehtuurista. Suojelusesitysten tarkoituksena oli auttaa ymmärtämään myös muiden vastaavan ikäisten kirkkojen erityispiirteitä.
Suojeluesitysten pohjalla ollut uudempien kirkkojen suojeluluettelo syntyi Museoviraston rakennushistorian osastolla ryhmätyönä. Erityinen rooli oli kuitenkin tutkija Marja Terttu Knapaksella, joka vastasi myös luettelosta 2006 ilmestyneen julkaisun Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917–1970 tuottamisesta.
Sallan kirkkokilpailun 1947 voittaneet arkkitehtiylioppilaat Eero Eerikäinen ja Osmo Sipari tulkitsivat keskiaikaisten kivikirkkojen perinnettä modernin rakentamisen keinoin. Alttariseinällä Aimo Tukiaisen reliefi. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Suojelukohteiden valinta perustui uudemman kirkkoarkkitehtuurin laajaan arviointiin ja asiantuntijoiden keskusteluun. Valintaperusteina olivat arkkitehtoninen ja taiteellinen laatu, historiallinen arvo, liturgiikan tai teologisten näkemysten muutokset, rakennusajalleen tyypillinen muotokieli, kansainväliset vaikutteet, teknisesti innovatiiviset ratkaisut, rakennuttajan taustayhteisö sekä kaupunki- ja maisemakuvallinen asema.
Suojeluesitysten valmisteluun liittyivät lisäksi lausuntopyynnöt omistajille eli seurakunnille. Lausuntokierroksen jälkeen Museovirasto lopulta teki esitykset 44 kirkosta. Siunauskappelit ja uusimmat, 1970 jälkeen valmistuneet kirkkorakennukset rajattiin tarkastelun ulkopuolelle, mikä ei kuitenkaan merkitse niiden edustavan vähemmän merkittävää kirkollisen arkkitehtuurin sarkaa. Suojeltavien valikoimaa toivottiin tulevaisuudessa täydennettävän muun muassa esimerkeillä lähiöalueiden nuoremmista kirkoista.
Ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset on suojeltu suoraan kirkkolain nojalla. Tätä myöhemmin käyttöön otetun kirkollisen rakennuksen voi Kirkkohallitus määrätä suojeltavaksi, joko omasta aloitteestaan tai seurakunnan, tuomiokapitulin tai Museoviraston esityksestä (ks. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivusto).
Suojeltujen kirkollisten rakennusten kaikista olennaisista muutossuunnitelmista, myös käyttötarkoituksen muutoksista ja purkuhankkeista on pyydettävä Museoviraston lausunto.
Meilahden kirkko Helsingissä edustaa näyttävästi jälleenrakennuskauden materiaalivalikoimaa ja sen vaikutusta tilan tunnelmaan. Arkkitehti Markus Tavion piirtämä kirkko on vuodelta 1954. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.
Kirjallisuutta:
Ars Sacra Fennica. Aikamme taide kirkossa. SKSK-Kustannus Oy. Helsinki 1987.
Jetsonen, Jari & Jetsonen, Sirkkaliisa, Sacral space: modern Finnish churches. Rakennustieto 2003.
Knapas, Marja Terttu - Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917–1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006.
Uskon tilat ja kuvat. Moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide. Arto Kuorikoski (toim.). Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 260. Helsinki 2008.
Kommentit
5 dogs, and 3 severe in 9 23 <a href=http://viagr.art>how long dies viagra take to work</a> Yes, we re talking about U
Lisää kommentti