Suomussalmen säännöstellyiltä järviltä on löytynyt 1950-luvulta alkaen paljon kivi- ja pronssikautisia asuinpaikkoja, joiden löytöaineistoa on huuhtoutunut rantaveteen. Yksi näistä asuinpaikoista on Kiantajärvessä oleva Kukkosaari Hulkonniemen edustalla. Nykyään saari on lähes kadonnut kartalta kulumisen seurauksena. Tarinan mukaan saari on saanut nimensä Hulkonniemen kukosta, joka talon joskus palaessa oli lentänyt saareen. Kukkosaareen liittyy myös tarina aarteesta, jonka voi saada vain ”ajamalla sinne yksiöistä jäätä yksiöisellä varsalla”.
Aarre Kukkosaaresta löytyikin, sillä kuparinen kourutaltta on maassamme ainoa laatuaan. Esine on 8,2 cm pitkä, 2,8–4,5 cm pitkä ja 1,3–1,8 cm paksu. Vaikka taltta on kuparia, sitä ei ole valettu, vaan se on tehty takomalla suuresta metallilevystä, jonka päät on taivutettu keskelle. Taltta on puhdasta kuparia.
Kukkosaaren taltalle ei ole löytynyt selviä esikuvia, mutta sen muoto antaa viitteitä sen ajoituksesta sillä se muistuttaa erehdyttävästi kivikirvestä. Onkin todennäköistä, että kyse on kiviesineen metallisesta jäljitelmästä. Koska esineessä ei ole myöhemmälle metalliteknologialle ominaisia piirteitä ja se on tehty takomalla, on todennäköistä että taltta ajoittuu metallinkäytön alkuvaiheisiin. Äänisen suunan varhaisten kuparilöytöjen perusteella Suomussalmen talltakin ajoittunee noin neljän-viidentuhannen vuoden ikäiseksi.
Kupariesineiden käyttöönotto ei sinänsä mullistanut työkalujen valmistamista vielä vuosisatoihin, mutta oli ajatuksena osa sitä ympäristön ymmärtämistä ja innoavatiivista haltuunottoa, joka samoihin aikoihin mahdollisti myös keramiikkateknologian ja maanviljelyn Fennoskandiassa.
Kommentit
Suomussalmen kuparitaltasta on vastikään julkaistu tapaustutkimus, jossa kyseenalaistetaan mm. aiemmat valmistustekniikkaa koskevat havainnot. Ks. Janne Ikäheimo & Kerkko Nordqvist: Lost in Narration: Rediscovering the Suomussalmi Copper Adze. Norwegian Archaeological Review Vol. 50 , Iss. 1, 2017.
Lisää kommentti